lauantai 14. huhtikuuta 2012

Suomi velkaantunut 2000-luvulla euroalueen toiseksi nopeiten

EKP tilastoi euroalueen rahoitusinstituutioiden (monetary financial institutions) yhteen kootun taseen (Aggregated balance sheet). Tämä tase ei pidä sisällään eurosysteemiä (excluding the Eurosystem). Poimin näistä taseista joulukuun 1999 taseen ja heinäkuun 2011. Näistä kahdesta tasekirjasta poimin kultakin euromaalta vastuiden loppusumman molempina ajanhetkenä. Pistin maat vastuiden kasvunopeusjärjestykseen.


Suomen velkaantumisvauhti yllätti

Sain seuraavan taulukon.

Euroalueen maiden rahoitusinstituutioiden vastuiden kasvunopeus prosenteissa aikavälillä 1999-2011. Summat ovat miljardeja euroja.

Velkaantumisen nopeusjärjestys euroalueella on: Irlanti, Suomi, Espanja, Kreikka, Hollanti, Italia, Portugali, Ranska, Itävalta, Luxemburg, Belgia, Saksa. Irlanti, Espanja, Kreikka, Italia ja Portugali ovat tulleet tunnetuksi akuutista jo kaksi vuotta jatkuneesta finanssikriisistä. Suomi ja Hollanti eivät ole olleet otsikoissa negatiivisessa valossa.

Suomen korkea asema yllättää. Suomen virallinen julkinen velka on muihin euromaihin nähden matala. Kotitalouksien velkaantumisaste (noin 120%) on ohittanut 1990-luvun huipun, mutta sekin on varsin matala verrattuna maailman velkaisimpien kotitalouksien Tanskan ja Hollannin (350% ja 290%) absurdeihin lukemiin. Miksi siis Suomi loistaa supervelkaantujana vaikka Suomen viralliset tilastot eivät näytä tulipunaista?



Ketkä ovat velkaantuneet kansantaloudessa

Velkaantujista Suomen kansantaloudessa yksi voidaan sulkea pois. Se on tuottava ja vientiä harjoittava teollisuus. Teollisuuden reaaliarvoiset investoinnit uuteen tuotantoon Suomessa ovat laskenee 1980-luvulta tasaisesti ja laskevat edelleen. Poistuva teollisuus ei voi velkaantua täällä. Todennäköisesti kaikki muut toimijat (kotitaloudet, julkinen sektori) velkaantuvat vauhdilla.

Julkinen sektori on arvoitus. Se on arvoitus siksi, että viralliset tilastot kattavat vain pienen osan julkista sektoria. Kun kunnat investoivat vuokra-asuntotuotantoon, ne tekevät sen itsenäisen yhtiön kautta. Tämän yrityksen velka ei näy julkisessa velkatilastossa vaikka se taatusti on julkista velkaa. Siksi me emme tiedä, mikä on suomen julkisen sektorin velkaantumisaste. Se on vain varmaa, että se on hyvin paljon suurempi kuin viralliset tilastot antavat ymmärtää.

Suomi ja Hollanti ovat euroalueen tähtisuoriutujia. Suomi velkaantuu lähes nopeinta tahtia maailmassa, ja Hollannin kansatalous on kokonaisuutena velkaantunein tai lähes velkaantunein maailmassa. Tämä kertonee aika karua kieltä Länsi-Euroopan nykytilasta. Ainoastaan Saksan peruslinja poikkeaa hieman yleisestä järjettömästä velkaantumisrallista.


Velkaantumisella ostetaan bruttokansantuotteen kasvua

Kun Länsi-Euroopan teollinen selkäranka on murtunut, kasvu on haettava muualta. Jäljelle jäävät kotitaloudet ja julkinen sektori. Kasvu on saatava aikaan näillä. Kasvu vaatii julkisia investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Kaikki tämä tehdään velaksi. Jäykkä oligopolistinen ja julkisen vallan tassun alla oleva asuntotuotanto ei jousta kysynnän kasvun mukana. Syntyy asuntokuplia. Asuntokuplat ovat tosiasia kaikkialla Länsi-Euroopassa, mutta osassa Länsi-Eurooppaa (esim. Suomi) ne eivät vain ole vielä puhjenneet.

425 % velkamäärän kasvulla saavutettiin siis 45 % bkt:n kasvu.

Suomen bruttokansantuote kasvoi aikavälillä 2000 – 2011 45 %. 425 % velkamäärän kasvulla saavutettiin siis 45 % bkt:n kasvu. Luvut ovat järisyttäviä, suorastaan epäuskottavia. Keskimäärin euroalueella meni hieman paremmin. 210 % velan kasvulla saavutettiin 43% bkt:n kasvu. Todennäköisesti kehitys on se, että yhä suuremmalla velkamäärän kasvulla saavutetaan yhä pienempi bkt:n kasvu. Tämän määrää jo korkomenojen kasvu. Ei tarvita minkäänlaista mielikuvitusta kuvitella se, että tämän menon loppu on lähellä koko Länsi-Euroopassa – ei siis pelkästään Kreikassa.

2 kommenttia:

  1. Tämä artikkeli on hyvä esitys siitä kuinka Suomessakin totuus on onnistuttu piilottamaan monimutkaisten kytköksien taakse eikä näistä kaikista taida edes niiden kytkösten alullepanijat olla enää tietoisia. Kylmä totuus on se, että kulutusjuhlat loppuvat parin vuoden aikana jokaisesta länsimaasta ja sitten koko roska romahtaa veronmaksajien niskaan kuten Kreikassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on se käsitys, että vuosikymmenien saatossa monimutkaisten kytkösten alullepanijat (poliittinen ja hallinnollinen eliitti) eivät lainkaan ole tietoisia siitä, kuinka hallitsemattoman ja kaikkialle ulottuvan julkisesta sektorista riippuvaisen systeemin he ovat luoneet.

      Katsotaan vaikkapa rakennusalaa. Julkinen sektori ja ns. yleishyödylliset toimijat (käytännössä julkista sektoria) harjoittavat vuokratalorakentamista Suomessa. Suuret oligopolisesti toimivat rakennusyritykset saavat kaavoittajalta eli julkiselta sektorilta rakennusoikeudet.

      Julkinen sektori maksaa eli rakennuttaa. Vuokralaiset maksavat asumisensa asumistuesta ja jälleen se otetaan julkiselta sektorilta. Vain osa tästä ketjusta näkyy virallisissa julkisen sektorin tilastoissa, koska toiminta suurelta osin kätkeytyy lukemattomien osakeyhtiöiden taseisiin, jotka kaikki tietysti julkinen sektori omistaa.

      Tälläinen ketju voi tietysti toimia vain ja ainoastaan niin kauan kuin julkinen sektori saa rahoitusta tällaisen pyörittämiseen. Jo pelkästään asumistuen heikennys saattaa käynnistää hallitsemattoman ketjureaktion. Silloin ei ole merkitystä sillä millä nimellä nämä yritykset toimivat vaan ainoastaan sillä, kuka tämän kaiken omistaa. Eli julkinen sektori. Vastuut tulevat tällöin näkyviin. Tässä tilanteessa tälle on mahdotonta enää tehdä mitään.

      Tämä ei ole ainoastaan Suomen ongelma. Tätä tapahtuu todennäköisesti kaikkialla länsimaissa. Erittäin hurjaa meno on ollut Kreikassa. Kreikka perusteli kielteistä asennetta julkisen sektorin omaisuuden myyntiin sillä, ettei sillä ollut tietoa siitä, mitä se omistaa. Jos ei ole mitään tietoa siitä, mitä omistaa, ei varmasti voi olla mitään tietoa siitäkään, mitkä ovat vastuut.

      Valtiontalouden tarkastusvirasto on tietääkseni laskenut julkisen sektorin vastuita. Se ei kuitenkaan anna julkisuuteen mitään yksityiskohtaista tietoa tästä.

      Poista