keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ennusteet hajoavat

Ensi vuoden BKT-ennusteet hajoavat tavanomaista enemmän ennustelaitosten välillä. Jostakin syystä kaikkein pessimistisimmät ennusteet tulevat nyt julkisista instituutioista. Euroopan komission ennustaa Suomen ensi vuoden kasvuksi 0,6 %, Suomen pankki 0,7 %, OECD ja IMF 1,0 %, VM 1,2 %. Yksityiset pankit ja tutkimuslaitokset ovat optimistisempia. Heidän ennusteensa sijoittuvat POP-pankkia lukuun ottamatta 1,5 – 2,3 %. Palkansaajien Tutkimuslaitos, jolla on ollut poikkeuksellisen huono ennustetarkkuus viime vuosina, ennustaa ensi vuoden kasvuksi 2,1 %.

Ennusteet hajoavat nyt siis 0,6 ja 2,3 % välille. Hajonta on jo niin suuri, että todennäköisyys sille, että toteutuma on jossain tuolla välillä, kasvaa merkittävästi. Tavanomaisempaa on se, että ennusteet ovat yhdestä puusta veistettyjä, ja sitten kaikki yhdessä menevät metsään reippaasti.


Tulevaa luotaavat barometrit eivät edelleenkään ennustele nousua. EK:n marraskuun barometrin mukaan teollisuuden tilauskanta ohenee edelleen, rakentamisen odotukset syvenivät jälleen, yksityisten palvelujen luottamus hiipui lievästi marraskuussa ja vähittäiskaupan luottamusindikaattori on vuoden 2009 tasolla. Kasvun kannalta hyvää ei myöskään ennustele laajalla rintamalla toteutettavat veronkiristyksien jatkuminen ja vihdoin pakon edessä alkavat julkisen sektorin leikkaukset.

maanantai 11. marraskuuta 2013

1,5 miljoonaa ihmistä siirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle Suomessa

Tämän päivän kauppalehdessä oli pieni graafi otsikolla ”Työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneet”. Se kuvaa työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden työikäisten henkilöiden (17-74v.) määrän kehitystä vuosina 2008 – 2013. Tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden määrä näyttäisi olevan noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Tätä lukua olen pitkään etsinyt enkä ole löytänyt. Graafin mukaan työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden määrä on jatkuvasti kasvanut tuona aikana.

Tätä 1,5 miljoonan henkilön lukua on hyvä verrata viralliseen työttömyyslukuun syyskuussa eli 199 000. Tätä lukua on myös hyvä verrata työikäisten määrään (4 059 000 vuonna 2011).

Olen aina ihmetellyt, mitä mieltä ILO-ohjeistuksen mukaisessa työttömyyden mittauksessa on. Näiden lukujen valossa Suomen kaltaisessa sosiaalidemokratiassa virallinen työttömyys ei anna kertakaikkiaan minkäänlaista järjellistä informaatiota työttömyyden määrästä, mutta ei myöskään työttömyyden kehityksestä. Muistaakseni viime heinäkuussa virallinen työttömyys laski. Tosiasiassa työttömyys kasvoi nopeasti, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden kasvu kiihtyi.

Kauppalehden jutussa VATT:n johtava ekonomisti Kari Hämäläinen julistaa: ”1990-luvun alussa työttömyystilanne oli tuplasti kehnompi (kuin nyt)”. Oliko 1990-luvun alussa ehkä 3 miljoonaa työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtynyttä henkilöä? Epäilen vahvasti.

TEM:n tilastoissa vuoden 2012 marraskuussa oli 517 875 työtöntä työnhakijaa, tukitoimenpiteillä sijoitettuja, työvoiman ulkopuolista työnhakijaa ja työttömyyseläkettä saavaa työnhakijaa. Päästään siis käsiksi lähes 2 miljoonan ihmisen työikäiseen ihmismassaan. Suurelta valtaosalta nämä ihmiset elävät ainakin osittain julkisella tuella. Ei varmasti tarvitse erikseen painottaa, että luku on valtava. Käsittämätön. Hämmästyttävää ennen kaikkea on, kuinka pitkään tällainen järjestelmä on pysynyt pystyssä.


Mielestäni virallisten työttömyyslukujen julkaisu tulee lopettaa. Sen sijaan tulee julkaista työikäisten määrä, työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneet, TEM:n työttömät työnhakijat, tukitoimenpiteillä sijoitettujen määrä ja yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrä. Näillä luvuilla ja näiden lukujen muutoksista saataisiin jo aivan toisenlainen ja todentuntuisempi kuva siitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Vältettäisiin myös Kari Hämäläisen lausunnon kaltaiset mielettömät tölväisyt jatkossa.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Tätä lamaa ei voi verrata 1990-luvun lamaan

Olemme lukuisilta asiantuntijoilta saaneet viime vuosina kuulla, kuinka tätä 2000-luvun lamaa ei voi verrata 1990-luvun lamaan. Heidän mielestään 1990-luvun lama oli niin paljon pahempi. Pankkikriiseineen 1990-luvun lama olikin dramaattisempi.


Silti tämä menneillään oleva lama on huimattavasti vakavampi kuin 1990-luvun lama pitkäaikaisilla tuhovaikutuksillaan. Sen paljastaa seuraava kuva. Siitäkin huolimatta, että alhaisen korkotason ansiosta asuntomarkkinoiden romahdus ja pankkikriisi on yhä tulematta.  Ero tulee siitä, että 1990-luvun kaltaista suhteellisen ripeää nousua ei ole odotettavissa vuosikymmeniin.

Laman pituus 1990-luvulla ja 2000-luvulla neljännesvuositilinpidolla